maanantai 22. tammikuuta 2018

Katri: Kiusaajakin voi huonosti

Puhumme paljon kiusatuista ja kiusattujen pahoinvoinnista. Kiusattujen pahoinvointi voi yltää niin pitkälle, että heistä tehdään lastensuojeluilmoituksia tai jopa huostaanottoja. Kiusattujen kohdalla nähdään ahdistunut ja aggressiivinen vanhempi lapsen ongelmana. Kuka tahansa vuosia oman lapsensa kaltoinkohtelua seurannut vanhempi turhautuu ennen pitkään, kun lapsen kokemaa ei oteta tosissaan tai rakentavaa ja turvallista apua ei ole saatavilla.
Koska aiomme kääntää keskustelun kiusaajiin ja heidän tarvitsemaan apuun?
Koska avaamme silmät, että hyvin voivalla lapsella tai nuorella ei ole tarvetta pönkittää omaa egoaan toimimalla aggressiivisesti toisia kohtaan.
Koska meidän silmämme aukeavat sille, että jokainen lapsi tarvitsee turvallisia ja kannustavia aikuisia sosiaalisten taitojen oppimiseen?
Koska uskallamme alkaa ajattelemaan, että lapsi tai nuori jolla on paha olo voi purkaa pahaa oloaan toisiin saamalla turvallisuuden tunnetta alistamalla muita?

Jokainen aikuinen tietää, että aikuisetkin purkavat kiukkuaan ja pahaa oloaan toisiinsa, vaikka se ei ole sallittua. Miksi emme ymmärrä tätä asiaa lapsien kohdalla? Miksi ummistamme silmämme ja olemme valmiita toimimaan viha edellä lapsien ja nuorien kohdalla? Meidän aikuisten tulee herätä ja asennoitua toimimaan rakentavan yhteisöllisesti toinen toistemme kanssa. Omalla esimerkillämme ja yhteen hiileen puhaltamisella näytämme toisten kunnioittamisen mallia.

Ennen kaikkea koska tulee se päivä jolloin lisäämme ymmärrystä ja tukitoimia kiusaajan kohtaamiseen ja tämän jälkihoidolliseen panostukseen? Kysymme häneltä: Miten voit kotona? Miten sinulla menee? Miksi sinulla on tarve kiusata?

Se, että ymmärrämme kiusaamisilmiötä ja kiusaajan tarvetta alistaa, ei tarkoita sitä, että hyväksymme kiusaamista. Ymmärtäminen lisää tietoa ennaltaehkäisystä!

T. Katri

maanantai 8. tammikuuta 2018

Tina: Kiusatuksi joutuminen kriisinä

Useimmille kiusatuille kiusatuksi joutuminen on tavalla tai toisella elämänkriisi. Kun sinua kiusataan, joudut miettimään omaa asemaasi ja turvallisuuttasi ryhmässä uudestaan, joudut punnitsemaan kuka oikeasti on ystäväsi ja kehen voit luottaa. Kiusaaminen voi viedä kaikki ystävät, se voi tehdä koulupäivistä epävakaita ja arvaamattomia ja päiväsi voivat olla täynnä väkivaltaa ja pelkoa uudesta väkivallasta. Se voi saada sinut tuntemaan olosi epävarmaksi, tyhmäksi ja avuttomaksi. 
Kiusattu joutuu miettimään sekä omaa että toisten asennetta, mihin kaikkeen hän itse joutuu taipumaan tai mitä toisten asenne hänestä kertoo. Kiusatulle oman aseman epävakaisuus tai aseman menettäminen kokonaan muuttuu usein hengissäpysymis-taisteluksi. Miten selvitä tästä päivästä, miten huomisesta? Miten toimia tietyssä tilanteessa, jotta mitään pahempaa ei tapahtuisi tai miten välttää tiettyjä paikkoja tai tilanteita jotta saa olla rauhassa? Selviytymisstrategiamme voi olla hyvinkin erilainen. Joku selviytyy puremalla hammasta yhteen ja keskittymällä koulutyöhön, toinen taas antaa samalla mitalla takaisin. Miten tahansa selviytymmekään, niin kiusaaminen usein muuttaa meitä ja elämäämme jollakin tasolla.
Kiusatuksi joutuminen aiheuttaa kiusatulle yleensä kriisin. Kriisi koskee useimmiten myös kiusatun vanhempia ja sisaruksiakin. Jopa kiusatun kavereille kiusaajien valta voi aikaansaada kriisin: ollako vai eikö olla kiusatun kaveri, mitä siitä seuraa jos olen niin sanotun "vähempiarvoisen" kaveri? Miten asennoidun kiusattuun, etten itse joudu kohteeksi? Kiusaaminen rikkoo ihmissuhteita ja saattaa synnyttää pakotettuja, ei-vapaaehtoisia suhteita jotka perustuvat valtaan ja manipulointiin. Näin käy ryhmäpaineen ja ryhmässä vallitsevien roolien takia. On turvattava oma selusta ja katsoa tarkkaan, ettei toimi väärin tai kaveeraa väärän tyypin kanssa. 
Pahimmillaan kiusaamisen aiheuttama kriisi syöksee ihmisen tasapainosta. Parhaimmillaan se voi johtaa johonkin uuteen ja parempaan. Joutuu miettimään, mitä jaksaa tai haluaa, mihin kaikkeen on valmis taipumaan ja missä kohti raja tulee vastaan.